rakennettu kohde: Lagstadin vanha koulu

Espoon ensimmäisen kunnallisen kansakoulun perustamiseen vaikutti kirkkoherra Geitlin. Hänen aktiivisuutensa ja tekemänsä rahalahjoituksen ansiosta hieman vastahakoinen kuntakokous päätti 1869 vuokrata seurakunnalta Lagstadin tilan ja rakentaa sen maille kansakoulun. Lagstad oli jo keskiajalla joutunut testamenttilahjoituksena Espoon kirkolle. Koulun rakentaminen edistyi hitaasti, vaikka mm. Aurora Karamzin ja varatuomari O. Wasastjerna avustivat yritystä taloudellisesti. Vasta 1871 alkoi kivijalan tekeminen. Rakennuksen hirsityöt urakoi rakennusmestari Stigell 3269 markan palkkiosta. Valmistuttuaan 1873 koulutalossa oli kaksi luokkaa - toinen tytöille ja toinen pojille - sekä eteinen. Lisäksi rakennettiin ulkorakennus, jossa oli talli, puuvaja, kellari, sauna ja käymälät. Pihapiiriin kuuluivat myöhemmin myös opettajien kasvimaat. Poikien opettaja asui erillisessä salin, kamarin ja keittiön käsittävässä asunnossa. Tyttöjen opettaja asui itse koulutalossa, kamarin ja keittiön asunnossa. Koulurakennuksessa on koristeelliset ikkunanpuitteet ja räystäällä sahanteräkoristeaihe. Opettajan asunto on ulkoasultaan vaatimattomampi. Lagstads folkskolan aloittaessa toimintansa 90 % espoolaisista oli ruotsinkielisiä. Jo 1887 koulutaloa laajennettiin poikkisiivellä ja uudella kuistilla, jolloin koulu sai kolmannen luokkahuoneen. Tytöille ja pojille rakennettiin ajan tavan mukaan omat erilliset sisäänkäynnit ja eteistilat. Peruskorjauksessa 1940-luvulla rakennuksen ullakkotiloja muutettiin asuinkäyttöön. Koulurakennuksessa toimi kirjasto sen valmistumisesta lähtien vuoteen 1939 asti. Uusi kivirakenteinen koulutalo valmistui 1954 ja vanha koulu muutettiin virastoksi. Nykyisin se on Esbo Hembygdsföreningenin kotiseututalo, jonka toisessa kerroksessa toimii Espoon kaupunginmuseon koulumuseo.