rakennettu kohde: Pentalan asutus

Pentala on Espoon saariston suurimpia ja luonnoltaan erikoisimpia saaria. Saaren sisäosissa on erämaatyyppistä metsää ja sisäjärvi. Asutuksen lähelle taas on levinnyt monipuolinen kulttuurikasvillisuus.Pentala sai pysyvän asutuksen ilmeisesti 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Ensimmäiset asukkaat olivat perimätiedon mukaan "eestiläisiä" kalastajia. Vielä Fonseenin kartassa vuodelta 1750 saari on kuvattu asumattomaksi eikä siellä ole pelto- tai niittyaukioita. Kaksi vanhinta kalastajamökkiä (Nyholm, Ståhle/Pettersson) rakennettiin lähelle toisiaan saaren koillisrantaan. Näistä Nyholmin torppa ja sen ranta-aitta, molemmat todennäköisesti 1800-luvun alusta, ovat viimeisiä ja parhaiten säilyneitä kasatukseen liittyviä rakennuksia Espoossa.Saaren monista huviloista vanhin ja komein on tullinhoitaja Edvard Hanellin itselleen 1900-luvun alkupuolella rakentama suuri puuhuvila Pentalan itärannalla.Saaren koilliskärjessä on maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti tärkeä pursiseuran paviljonki "Paven" vuodelta 1913. Sen on suunnitellut arkkitehti Sigurd Frosterus ja sitä laajennettiin 1938 arkkitehti Matti Finellin suunnitelmien mukaan.