rakennettu kohde: Backby

Backbyn kartanon nykyisen päärakennuksen rungon vanhin osa (keskiosa) on ilmeisesti 1700-luvun loppuvuosikymmeniltä. Ainakin 1799 laaditussa Backbyn ratsutilaa esittävässä kartassa tilan päärakennus on nykyisellä paikallaan. Rakennuksessa tehtiin 1860-luvulla huomattavia muutoksia. Nykyisen "herraskartonotyylisen" ulkoasunsa rakennus sai arkkitehti Jarl Eklundin suunnittelemassa "restauroivassa" korjauksessa 1919. Satulakatto muutettiin taitekatoksi, rakennusta jatkettiin molemmista päistä, sisäänkäynnin eteen rakennettiin avoin doorilaisten pylväiden kannattama katos, koristeaiheita lisättiin ja myös huonejakoa muutettiin. Rakennusta pidennettiin jälleen 1937-38 eteläpäästään ja sinne rakennettiin ns. pelihuone runsaine lasi-ikkunoineen ja parvekkeineen. Rakennuksen sisätiloissa on säilynyt mielenkiintoisia osia 1920- ja 1930-lukujen kiinteästä sisustuksesta. Näitä ovat esim. kirjaston tammipaneloinnit, yläkerran kattomaalaukset ja lamput. Yhdessä ovilasimaalauksessa on signeeraus: Ingrid ja Edmund Bade 1939. Päärakennuksen pohjoispuolella oleva ns. "kavaljeerisiipi" on siirretty muualta tälle paikalle 1880-luvulla. Jokseenkin samalla paikalla (tai hieman lähempänä päärakennusta)oli myös siipirakennus 1799 kartassa. Kavaljeerisiipi peruskorjattiin täydellisesti 1950-luvulla. rakennus oli tällöin hyvin huonokuntoinen (katto putoamassa sisään, kivijalka puuttui). Päärakennustaon ympäröinyt poikkeuksellisen komea, joskin nyt osittain pahoin villiintynyt puisto. Erityisesti päärakennuksen pohjoispuolella on suuri villiintynyt puistoalue, jossa on ollut kallioon louhittu suurehko keinolampi sitä kiertävine käytävineen, lehtimajoineen jne. Päärakennuksen lähiympäristö suihkulähteineen ja vanhoine puineen on edelleen hyvin hoidettu. Backbyn talousrakennusten suunnittelijoiksi mainitaan Väinö Vähäkallio ja Jarl Eklund, joskaan rakennuspiirustuksia ei ole kartanossa säilynyt. Ainakin puutarhurin asunto (hirret vanhasta ladosta) ja entinen vaunuliiteri edustavat arkkitehtuuriltaan 1920-luvun klassismia ja ovat todennäköisesti mainittujen arkkitehtien suunnittelemia. Suuri komea harmaakivinavetta (alunperin 100 lehmää varten) valmistui 1916. Samana vuonna rakennettiin kivestä myös sikala 20 sikaa varten. Navetan vieressä karjapihan toisella laidalla oleva tiilinavetta on rakennettu 1913. Kartanon suuri riihirakennus mäen pohjoispuolella on rakennettu ilmeisesti ennen vuotta 1918. Freymanin aikana rakennettiin mm. tiilinen paja, pesutupa, kellarirakennus ym. Lähellä talousrakennuksia on suurehko hirsinen asuinrakennus, joka ilmeisesti alunperin oli työväenkasarmi. Rakennuksessa toimi ainakin 1920-luvulla alakansakoulu. Jo 1870-luvulla Backbyssä toimi jonkin aikaa pientenlastenkoulu, mutta 1887 Otto Born lahjoitti tyhjilleen jääneen rakennuksen Espoon pitäjäntuvaksi. Kartanon entinen tilanhoitajan asunto kartanoalueen itälaidalla on ilmeisesti 1910-luvulta ja peruskorjattu 1929. Päärakennuksen länsipuolella pellon laidassa on "Boet" -niminen huvila. Sen rakennutti 1905-06 Backbyn silloinen omistaja Artur Ove Widerholm äitiään varten. Backbyn lähiympäristöön on Fonseenin kartassa vuodelta 1750 merkitty kaksi rakuunatorppaa, yksi sotilastorppa ja yksi tavallinen torppa. Vielä 1900 kartanoon kuului neljä torppaa. Kaikki vanhat torpparakennukset on joko purettu tai peruskorjattu täysin. Navettaan on sijoitettu Espoon automuseon kokoelmat.