suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala
Kulttuurisampo-portaalin käyttöohje ja esittely

Sisältö:

Mikä on Kulttuurisampo?
Kulttuurisampo on semanttinen portaali, joka sisältää kymmeniä tuhansia sisältökohteita muistiorganisaatioiden -- museoiden, kirjastojen ja arkistojen -- kokoelmista sekä yhteisöllisistä verkkopalveluista, kuten Wikipediasta ja Panoramio-kuvapalvelusta. Portaalin aineistotyyppeinä mm. esineet, valokuvat, kartat, maalaukset, runot, kirjat, kansansävelet, videot, historialliset tapahtumat, taitokuvaukset sekä tarinat (Kalevala). Kulttuurisampo tarjoaa aineistot käyttäjälleen semanttisen haun ja erilaisten "temaattisten näkökulmien" kautta. Nämä ovat tapoja hakea tietoa älykkäästi sen sisällön ja rakenteen avulla (semanttisesti), visualisoida hakutuloksia (semanttisesti) ja samoilla kohteesta toiseen näiden välisten assosiatiivisten suosittelu- ja muiden linkkien avulla (semanttinen samoilu).
Tarkemmin ottaen Kulttuurisampo sisältää yhteensä 128 714 kulttuuriobjektia (16 eri tyyppiä) ja 276 681 muuta resurssia (asiasanaa, paikkaa, aikaa jne.), Kulttuuriobjekteista meillä on yhteensä 1 318 399 kohdetietoa, mutta semanttisen webin päättelyllä tämä moninkertaistetaan. Näiden lisäksi on vielä 1 419 844 viiteresursseihin liittyvää tiedonmurusta.
Lisätietoja hankkeesta löytyy Kulttuurisampo-projektin kotisivulta. Itse portaali on osoitteessa http://www.kulttuurisampo.fi/.

Peruskäyttö: hae ja samoile
Tyypillisessä käyttötapauksessa tehdään ensin haku kohdejoukon rajaamiseksi. Portaalin vasemmassa ylänurkassa on aina käytettävissä yksinkertainen "pikahaku" kenttä, jota käytetään kirjoittamalla siihen hakusanoja. Kulttuurisammossa haku tehdään kuitenkin "semanttisesti" ontologioita hyödyntäen, joka näkyy käytännössä mm. seuraavilla tavoilla:
Kun kiinnostava sisältökohde on löytynyt ja valittu klikkaamalla sitä, voidaan kohteeseen sekä siihen liittyviin toisiin kohteisiin tutustua tarkemmin selailun avulla suosittelulinkkejä seuraamalla. Suosittelu mahdollistaa käyttäjälle tavan nähdä kohde laajemmassa kontekstissa kuin perinteisellä haulla, jossa hakua vastaavat kohteen vain listataan, mutta käyttäjä ei voi laajentaa hakua eri suuntiin. Suosittelun kautta voidaan löytää sellaisia hakutuloksen ulkopuolisia kohteita, jotka kuitenkin ovat mielenkiintoisia käyttäjälleen.
Kehittyneempiä semanttisia hakuja voidaan tehdä erillisessä Hae ja jäsennä sekä muissa "temaattisissa näkukulmissa", joita ovat Karttahaku ja selailu, Yhteyshaku, Hae ja jäsennä, Kokoelmat, Suomen historia, Taidot, Elämänkerrat, Kalevala ja Karjala. Voit valita haluamasi näkökulman joko Kulttuurisammon pääsivulta tai yläpalkin valintalinkeistä, jotka ovat ainakäytettävissä.
Seuraavassa esitellään lyhyesti, millaisia toiminnallisuuksia eri näkökulmat tarjoavat ja miten niitä käytetään.

Karttahaku ja selailu

Tässä näkymässä sisältöihin voi tutustua Google Maps -karttojen avulla eri välilehdillä:

Yhteyshaku
Kulttuurisammon yhteyshaun ideana on etsiä sisältökohteiden sijasta näiden välisiä kiinnostavia yhteyksiä. Järjestelmän aineistona on J. Paul Getty -säätiön n. 120 000 taiteilijaa ja kulttuurialan toimijaa sisältävä ULAN-tietokanta. Tietokanta sisältää runsaasti tietoa mm. taiteilijoiden välisistä sosiaalisesta suhteista, esimerkiksi kuka oli kenenkin lapsi, oppilas, opettaja, suojelija jne.
Yhteyshaussa käyttäjä kirjoittaa semanttisen täydentäjän (semantic autocompletion) avulla kaksi nimeä niille varattuihin kenttiin, jonka jälkeen järjestelmä kertoo, miten valitut henkilöt liittyvät toisiinsa. Kirjoita kenttiin esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja Napolean I. Relaatiohaun tuloksena on seitsemän ihmissuhteen polku, joka yhdistää Gallen-Kallelan eri aikaan eläneeseen Ranskan keisari Napoleoniin.

Hae ja jäsennä
Jos haluat saada kokonaiskuvan jostakin aiheesta, kuten vaikkapa kaunokirjallisuuden suosituimmista teemoista vuonna 2007 tahi aseiden kehityksestä kautta aikain, suuntaa Hae ja jäsennä -sivulle. Toiminnallisuuden ideana on, että vaikka koko webin laajuudella ehkä perinteisellä tekstihaulla "2007 kaunokirjallisuus teemat" saattaakin löytyä artikkeli joka käsittelee aihetta, löytää samanlainen haku perinteiseen kulttuuritietokantaan tyypillisesti vain listan yksittäisiä kirjoja. Kuitenkin, jos käyttäjälle tarjotaan rajauksen lisäksi myös tehokkaat mahdollisuudet samoilla, jäsentää ja tarkastella haulla rajattua aineistoa eri näkökulmista, sisältää yksikin kulttuuritietokanta vastauksia useampiin kysymyksiin kuin netin kaikki artikkelit yhteensä.
Kulttuurisammon Hae ja jäsennä -näkymä jakautuu toiminnallisesti kahteen osaan: käyttöliittymän yläosassa muutetaan kohderajausta (esim. "Kerro minulle kaikesta joka liittyy asiasanaan ase ja paikkaan Suomi suhteella valmistuspaikka" tai "museoesineistä jotka liittyvät asiasanaan ase"), kun taas näytön alaosassa rajaukseen kuuluvaa aineistoa voi jäsentää ja tarkastella eri näkökulmista ja eri tavoin ryhmiteltynä listana, kartalla tai aikajanalla (esim. "järjestettynä suosituimman teeman mukaan", "paikan mukaan kartalle", "valmistusajan mukaan aikajanalle", "tyylisuunnan mukana ryhmiin ja valmistuspaikan mukaan kartalle").
Sekä aineiston rajaamisessa että jäsentämisessä näkymä nojaa jalostettuun ideaan MuseoSuomessa kehitetystä semanttisesta moninäkymähausta. Tässä ideana on tarjota aineistoon useita samanaikaisia tai vaihtoehtoisia näkymiä, joista kukin jäsentää aineiston kerrallaan aina yhden tai korkeintaan parin ulottuvuuden suhteen. Näitä näkymiä käyttäen aineistoa voidaan sitten sekä tarkastella että toisaalta rajata: esimerkiksi paikka-näkymästä voi valita että haluaa vain Pariisiin liittyviä kohteita, ja tarkentaa vielä haluavansa vain sellaisia kohteita, joissa Pariisi on valmistuspaikkana. Kulttuurisammossa hakunäkymistä oletuksena ovat esillä kaikkein hyödyllisimmiksi arvioimamme kohdetyyppi ja tekstihaku, mutta jos ei tarkalleen tiedä mistä oikeastaan on kiinnostunut eikä siten mitä tekstihakulaatikkoon kirjoittaa, löytyy alasvetovalikosta erilaisia puunäkymiä (paikka, tyylisuunta, materiaali, kokoelma, ..) joiden kautta mahdollisia valintoja tarkastella ja aineistoa jäsentää.

Kokoelmat
Kokoelmat-näkökulma tarjoilee Kulttuurisammon sisällöt organisaatiolähtöisesti hankkeessa mukana olevien museoiden, kirjastojen, arkistojen ym. sisällöntuottajien mukaan ryhmiteltynä. Jokaiselle organisaatiolle on automaattisesti tuotettu oma Kulttuurisampo-kotisivu, jota kautta sen omiin kokoelmiin ja kotisivulle yleisessä webissä pääsee vaivattomasti käsiksi.
Kulttuurisampoa ollaan jatkossa kehittämässä Web 2.0 -hengessä yhä yhteisölliseen suuntaan, jolloin sisällöntuottajiksi voi tulla mukaan vaikkapa kotiseutuyhdistyksiä, erilaisia järjestöjä tai yksityisiä keräilijöitä. Ajatuksena on, että selkeän yksilöllisen näkyvyyden tarjoaminen valtakunnallisessa semanttisessa verkossa oman "kotisivun" kautta kannustaa osaltaan kulttuurialan toimijoita kansallisiin kulttuuritalkoisiin.

Suomen historia
Tämän teeman keskiössä on aikajana ja sille projisoidut Suomen historian tapahtumat. Aineisto perustuu Suomen historiantutkijoiden yhteisön Agricola - Suomen historiaverkko -portaalissaan toteuttamaan aikajanaan. Valitse hiirellä aikajanalta tapahtuma ja saat lisätietoa Agricolan sivuilta ja Kultuuurisammon suosituksia tapahtumaan liittyviin muihin sisältöihin.

Taidot
Taidot-näkökulman museologisena ideana on ajatus siitä, että museoissa pitäisi ryhtyä tallentamaan systemaattisesti luetteloituja tietoja immateriaalisista ilmiöistä, esimerkiksi käsityötaidoista. Kultuurisammossa "taidot" voivat olla semanttisia kuvauksia kulttuurisista prosesseista tai tarinoista. Prototyypissä on tästä kaksi esimerkkiä: Maatalousmuseo Sarassa toimitettu prosessikuvaus vuoden kierrosta maatilalla, jonka tavoitteena on kertoa maatalouskulttuurin ilmiöistä kaupunkilaistuvalle väestölle, ja Taideteollisessa korkeakoulussa laadittu kuvaus keramiikan valmistuksesta, jota voidaan käyttää vaikkapa opetuksen apuna. Semanttisen prosessikuvauksen perusteella Kulttuurisampo osaa automaattisesti luoda prosessia visualisoivan sivun ja yhdistää siihen aineistoja suosittelusäännöillä, esimerkiksi posliinisia esineitä tai työkaluja museoista keramiikan valmistuksen eri vaiheisiin.
Toinen kulttuurisammon taitotyyppi on yksittäisen kulttuurisen prosessin dokumentaatio videona. Esimerkkinä tästä on Espoon kaupunginmuseon tuottama video ja sen semanttinen prosessikuvaus, jossa suutari Wirlander valmistaa nahkasaappaat. Videoita voidaan katsella portaalissa prosessikuvauksesta automaattisesti tuotetun sisällysluettelon avulla. Kun YouTuben kaltaisissa palveluissa videot ovat kokonaisuuksia, voi haku Kulttuurisammossa kohdistua myös videon eri osiin, jotka voidaan käynnistä erikseen katseltaviksi. Kulttuurisammon tuottamat semanttisen suosittelut muihin aineistoihin voivat vaihtua videon kohdan mukaan samalla kun videota katsellaan.

Elämäkerrat

Yksi perinteinen näkökulma kulttuuriin muodostuu suurmiesten ja muiden henkilöiden elämän kautta. Kulttuurisammossa tämä näkökulma on toteutettu Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kansallisbiografian verkossa olevien elämäkertojen kautta. Ideana on, että kun asiakas lukee elämäkertaa, voidaan siinä esiintyviin käsitteisiin ja hahmoihin tuottaa automaattisesti semanttisesti perusteltuja suosittelulinkkejä muihin Kulttuurisammon aineistoihin. Esimerkiksi tekstissä esiintyviä paikkoja voidaan näyttää kartalla, liittää niihin ilmavalokuvia, henkilön luoma taideteos saattaa löytyä kokoelmista, henkilön sosiaalinen verkosto voidaan visualisoida jne.

Kalevala
Kalevala on suomalaisen kulttuurin keskiössä semanttisen linkittymisen kannalta ja valittiin alusta asti yhdeksi Kulttuurisammon teemaksi. Lisäksi koko järjestelmä nimettiin Kalevalan salaperäisen Sammon mukaan, joka usein mielletään kaikkea arvokasta tuottavaksi mystiseksi koneeksi. Tämä on Kulttuurisammonkin tavoite.
Kulttuurisammon semanttisen Kalevalan ideana on jakaa narratiivinen teksti sellaisiksi tapahtumajaksoiksi, jotka ovat mielekkäitä itsenäisiä kokonaisuuksia. Jaksot vastaavat eräissä Kalevalan painoksissa olevia runojen sisällysluettelon kohtia ja muodostavat tapahtumien mukaisia laajempia jaksoja. Jaksot ovat Kulttuurisammon hakukohteita ja niitä on annotoitu semanttisesti. Ajatuksena on, että kun asiakas lukee Kalevalaa, voidaan kuhunkin jaksoon tuottaa suosittelulinkkejä. Jaksoon voidaan esimerkiksi linkittää Suomen Kansan Vanhoja Runoja, joita Lönnrot käytti, tai näyttää kulttuurihistoriallisissa kokoelmissa olevia vanhoja suksia, jos jaksossa kerrotaan hirven hiihtämisestä. Lisäksi jaksoon voidaan liittää muutakin metatietoa, esimerkiksi kielellisesti vaikean kohdan tulkintaa nykykielellä.
Kalevala-näkökulman vasemmalla puolella olevan sisällysluettelon kautta voit selailla Kalevalan runoja. Yksittäiset runot ovat omia sivujaan, joissa voi lukea itse kansalliseeposta. Runot on jaettu jaksoihin, joista voi saada lisätietoa siirtämällä osoitin tekstin päälle. Napsauttamalla hiirellä tekstiä jakson kohdalla saadaan esiin kyseiseen kohtaan liittyvä tietoikkuna, jossa on kerrottu lyhyesti jakson sisältö sekä linkkeinä listattuna siihen liittyvät Kalevalan henkilöt ja paikat. Linkkejä painamalla saa lisätietoa Kalevalan maailmasta sekä suosituksia jaksoon liittyvistä KulttuuriSammon muista kohteista.

Karjala
Karjala-näkökulmassa Karjala-teemaan voi tutustua Wikipedian sivujen kautta. Ideana on täydentää lukukokemusta tarjoalla artikkeleihin liittyen semanttisia suosittelulinkkejä Kulttuurisammon aineistoihin. Prototyytyypissä on esimerkkinä joitakin Karjalaa käsitteleviä sivuja, joita voi valita näkymän vasemman reunan sisällysluettelosta. Tutkimustyön tavoitteena on jatkossa tarjota käyttöön jopa koko Wikipedia semanttisilla suosituksilla höystettynä vastaavaan tapaan.
Kulttuurisammon yhtenä sisällöllisenä fokusalueena on ollut kerätä aineistoja liittyen Karjalaan, Kalevalaan ja 1800-luvun maataloudesta eläneeseen Suomeen. Aineistojen valinnalla on pyritty edistämään niiden keskinäistä linkittymistä. Luovutetun Karjalan esineistö kulkeutui ja hajasijoitettiin toisessa maailmansodassa evakuoinnin yhteydessä useaan maamme eri museoon, joita on nyt mukana sisällöntuottajina KulttuuriSampo-hankkeessa opetusministeriön tuella Antikvaria-ryhmän kautta. Web tarjoaa julkaisukanavan, jonka avulla hajasijoitetut Karjalan kulttuurisisällöt voidaan koota verkon avulla virtuaalisesti yhteen. Näin Karjala saadaan takaisin semanttisessa webissä.
Vastaavanlainen kulttuurisisältöjen hajautuminen eri museoihin ja maihin on hyvin yleistä ja ongelmallista mm. Keski-Euroopassa, puhumattakaan entisistä siirtomaista, joiden kulttuurihistoriallisesti arvokkain esineistö löytyy usein entisten emämaiden suurista museoista. Kulttuurisammon Karjala-aineisto sisältää Karjala-näkökulman lisäksi museoiden kokoelmia Karjalasta (mm. Viipurista), vanhoja maanmittauslaitoksen Karjalan karttoja, Wikipediassa olevia Karjala-aiheisia tekstisivuja ja kartoille projisoituja paikkasivuja.
Ehkäpä joskus tulevaisuudessa Kulttuurisampoon voidaan semanttisen webin kautta yhdistää myös nykyisissä venäläisissä museoissa olevia Karjala-aineistoja.