suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

rakennettu kohde: Stens


Kohdetiedot

Smedsbyn kylän taloista Stens (Stensgård) muutti 1700-luvun lopulla kylämäeltä nykyiselle paikalleen vanhan kylätien varrelle. Tie kulki aikaisemmin aivan pihapiirin poikki. Ensimmäinen nimeltä tunnettu Stensin isäntä oli Olof Nilsson (v. 1540). Tila oli suhteellisen vauras, ja 1600-luvun alkupuolella se oli jonkin aikaa maaratsutilana. Saman vuosisadan keskivaiheilla Stens läänitettiin Kvisbackan säterin omistajalle Henrik Silfverstrandille, mutta peruutettiin 1682. Vuonna 1794 Smedsin talon isäntä tappoi Stensin isännän Gabriel Stenin. Veriteko vaikutti ehkä osaltaan siihen, että Stensin rakennukset seuraavana vuonna siirrettiin nykyiselle paikalleen. 1861 huutokaupassa tilan osti Karl Gustav Molin, joka piti Stensissä kestikievaria. Stensin nykyisen päärakennuksen vanhin osa (tupa ja kamari) on paikalle vuonna 1795 siirretty tai uudelleen rakennettu talo. Rakennusrunkoon lisättiin saliosa 1800-luvulla ja poikkisiipi 1900-luvun alussa. Pihapiirin vastakkaisella sivulla oli vuoteen 1933 saakka myös toinen asuinrakennus, ns. salirakennus. Myös pihapiirissä ollut kaksikerroksinen luhtirakennus on purettu. Päärakennuksen pohjoispuolella on pieni ns. puotirakennus, jonka seinässä on vuosiluku 1784 ja nimikirjaimet WM. (1784.D27.1.WM). Sen vieressä olevan pienen aitan seinässä on vuosiluku 1834 ja nimikirjaimet AE (August Eriksson). Kaksikerroksinen makasiinirakennus sijaitsee ns. puotirakennuksen ja aitan läheisyydessä ja on todennäköisesti peräisin 1700-luvulta. Kaikkiin ulkorakennuksiin on lisätty ikkunoita.

tyyppi rakennettu kohde
käyttötarkoitus Tilan päärakennus
käyntiosoite Stensintie 20
valmistusaika vuonna 1795
sijaintipaikka Stens
ID 55-002, 142
asiasana maatalous
tietolähde Espoon rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman kokoelma

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?