Pohjola on Kalevan kansan vastapuoli, merentakainen maa, johon liitetään tuonpuoleiseen kuuluvia ominaisuuksia. Lönnrot korosti tietoisesti Pohjolan maantieteellistä luonnetta ja korosti Pohjolan toimijoiden, Pohjolan emännän, isännän ja sotajoukkojen, konreettista olemusta. Pohjola asettui näin Kalevan kansan vastapooliksi. Näiden kahden kansan vuorovaikutuksen ympärille rakentuvat myös Kalevalan juonirakenne: Kalevalan sankareiden kauppa- ja kosiosuhteet sekä kamppailu Sammosta. Kansanrunojen Pohjola on huomattavasti myyttisempi luonteeltaan. Kansanrunoissa sama kuin Pohja, pohjoinen ilmansuunta käsitettynä paikaksi, joka on kylmä ja pimeä ja joka on kaiken uhkaavan ja pahan alkulähde. Monissa tautiloitsuissa Pohja ja Pohjola saa toimia tautien manauspaikkana, tuonpuoleinen, johon karkotettiin ihmisyhteisöä uhanneet taudit, karjaa uhkaavat petoeläimet yms.
