rakennettu kohde: Oittaan kartano/ulkoilukeskus

Oittaan kartano on yksi kolmesta Bodominjärven ympärille syntyneestä historiallisesta kartanosta (muut Backby ja Bodom). Kartanoalue on järven lounaispäässä pienen Oittaanjoen suussa. Kartanon päärakennus on matalalla lehtevällä kukkulalla, jolta on kaunis näköala järvelle. Entisillä pelloilla on nyt leirintäalue. Kartanokukkulan sivuitse kulkee vanhan linjauksensa hyvin säilyttänyt Bembölestä Pakankylään johtava tie. Oittaa oli jo 1500-luvun alussa vauras yksinäistila, jonka ensimmäisenä nimeltä tunnettuna omistajana mainitaan (noin 1510) Mårten Persson. Tila välttyi läänityksiltä ja säilyi pitkään saman omistajasuvun hallussa. Maaratsutila Oittaasta tuli 1630-luvulla ja vakinainen ratsutila vuosisadan lopulla. Tällöin sen augmenttitiloiksi määrättiin Bembölen Siis, Nuuksion Maula, Kirkkonummen Lintas ja Helsingin pitäjän Skinnars. Vuosina 1807-78 tila oli kahtia jaettuna. Tupakkakauppias Konstantin von Fieandt yhdisti sen jälleen. Tilan sai haltuunsa vapaaherra, insinööri Otto Wrede 1893, eversti Georg von Essen 1902, konsuli Magnus Kjöllerfeldt 1909 ja pankinjohtaja Anders Wiksten 1914. Kartanon nykyinen päärakennus rakennettiin pankinjohtaja Wikstenin toimesta vanhemman palaneen päärakennuksen kivijalalle 1914-16. Rakennus on suuri ja käsittää lähes 20 huonetta. Presidentti Svinhufvudin kerrotaan usein vierailleen siellä. Päärakennuksen eteläpuolella oleva suuri, alunperin 55 lehmää varten rakennettu, kivinavetta on vuodelta 1905. Kartanoalueen pohjoispuolella Oittaanjoessa on vanha myllypaikka, joka on merkitty jo Fonseenin karttaan vuodelta 1750 ("puromylly, on käynnissä vain syksyisin ja keväisin"). Joessa on vielä patolaitteiden ja myllyn kivijalan raunioita. Vielä 1930-luvulla joessa oli kahden kiviparin mylly. Vanha maantie on myllyn kohdalla jäänyt tienoikaisun vuoksi käyttämättömäksi. Pohjoisessa Oittaan kartanoalue rajoittuu Villa Dahlbyn suureen ja arvokkaaseen puistoalueeseen. Oittaan kartanon nykyinen päärakennus valmistui aikaisemmin, tulipalossa tuhoutuneen päärakennuksen paikalle 1916. Rakennuksen oli suunnitellut 1915 rakennusmestari heikki Kaartinen (1872-1947), jolla oli oma rakennustoimisto vuodesta 1905. Kartanon rakennutti pankinjohtaja Anders Ismael Wiksten (1863-1936). Tyylillisesti Oittaan päärakennus edustaa jonkinlaista myöhäisempireä. Tämä näkyy erityisesti rakennuksen massoittelussa. Nykyasu on kuivakkaan pelkistetty, sillä kaikkia suunniteltuja koristeyksityiskohtia ei koskaan toteutettu. Myös kapea vaakapystyvuoraus sekä lasikuistit ovat 1900-luvun alun arkkitehtuuriin kuuluvia piirteitä. Järven puolella ollut avokuisti altaaneineen on purettu. Molempien julkisivujen keskellä on frontonit. Kartanorakennuksen sisätilat ovat ainakin nykyasussaan yllättävän vaatimattomia ja sokkeloisia. Erityisesti kiinnittää huomiota panelointien runsaus. Rakennuksessa on säilynyt useita jugend-tyylisiä kaakeliuuneja. Kartano on peruskorjattu ulkoilumajaksi. Päärakennuksen ympärillä on vanhaa puustoa ja villiintynyt puutarha.