Kilon kartanon omistaja sotakamreeri Johan Agricola ilmoitti 1820-luvun alussa olevansa halukas perustamaan kartanonsa maalle Helsinkiin johtavan maantien varrelle kestikievarin. Se korvasi vanhemman Bembölen kestikievaripaikan. Hänen ehdotuksensa hyväksyttiin 1822. Aluksi kestikievari toimi kymmenkunta vuotta kartanon lähellä ns. Krogenin mäellä vanhalla krouvipaikalla, mutta siirrettiin 1830-luvun alussa hieman kauemmaksi Graninmäelle. Sinne valmistui komea, alunperinkin kestikievariksi suunniteltu suuri rakennus. Hirsisen, lyhytnurkkaisen rakennuksen runko on huomattavan pitkä ja myös leveähkö. Sen aumakatto on katettu tiilillä. Seinät on pystylaudoitettu ja punamullattu. Vanhan kievaritalon sisätiloissa tehtiin 1920-luvulla huomattavia muutoksia. Huonejakoa ja väliseinien paikkoja muutettiin, uusia oviaukkoja puhkaistiin ja vanhat uunit purettiin. Gransista kuljetettiin matkustavaisia kolmeen suuntaan: Helsinkiin, Finnsin kievariin ja Helsingin pitäjän kirkolle. Ainakin 1840-luvun alussa kievarin käytössä oli 21 hevosta, mutta määrää pidettiin liian pienenä. Grans ei kuitenkaan ollut erityisen hyvä kestikievaripaikka, sillä se oli liian kaukana Bembölessä sijaitsevasta pääteiden risteyksestä. Kievari siirtyikin takaisin Glimsiin 1891. Gransin kestikievarirakennus muutettiin Kilon kartanon työläisasunnoksi. Kievarirakennuksen pihalla on pienehkö. osin hirsinen, osin kivinen navetta.
Kilon kartanon omistaja sotakamreeri Johan Agricola ilmoitti 1820-luvun alussa olevansa halukas perustamaan kartanonsa maalle Helsinkiin johtavan maantien varrelle kestikievarin. Se korvasi vanhemman Bembölen kestikievaripaikan. Hänen ehdotuksensa hyväksyttiin 1822. Aluksi kestikievari toimi kymmenkunta vuotta kartanon lähellä ns. Krogenin mäellä vanhalla krouvipaikalla, mutta siirrettiin 1830-luvun alussa hieman kauemmaksi Graninmäelle. Sinne valmistui komea, alunperinkin kestikievariksi suunniteltu suuri rakennus. Hirsisen, lyhytnurkkaisen rakennuksen runko on huomattavan pitkä ja myös leveähkö. Sen aumakatto on katettu tiilillä. Seinät on pystylaudoitettu ja punamullattu. Vanhan kievaritalon sisätiloissa tehtiin 1920-luvulla huomattavia muutoksia. Huonejakoa ja väliseinien paikkoja muutettiin, uusia oviaukkoja puhkaistiin ja vanhat uunit purettiin. Gransista kuljetettiin matkustavaisia kolmeen suuntaan: Helsinkiin, Finnsin kievariin ja Helsingin pitäjän kirkolle. Ainakin 1840-luvun alussa kievarin käytössä oli 21 hevosta, mutta määrää pidettiin liian pienenä. Grans ei kuitenkaan ollut erityisen hyvä kestikievaripaikka, sillä se oli liian kaukana Bembölessä sijaitsevasta pääteiden risteyksestä. Kievari siirtyikin takaisin Glimsiin 1891. Gransin kestikievarirakennus muutettiin Kilon kartanon työläisasunnoksi. Kievarirakennuksen pihalla on pienehkö. osin hirsinen, osin kivinen navetta.
"Kilon Mummo" (Tarja Laine, Mar 29, 2010 6:52:29 PM)
Tuossa kuvasarjan ensimmäisessä mökissä asusteli "Kilon mummi" Ellen Sundholm miehensä Yrjö Sundholmin kanssa. Molemmat olivat aikoinaan Kilon kartanon palveluksessa.Olen siellä monet kerrat ollut kyläilemässä siis tuttu paikka. Mummoni oli siinä viimeinen asukas jonka jälkeen se on autioitunut. Onko tietoa tmän kievarin entisöinnistä ja pikku mökin tulevasta kohtalosta?
Käyttäjien lisähuomioita ja kommentteja
"Kilon Mummo" (Tarja Laine, Mar 29, 2010 6:52:29 PM)
Tuossa kuvasarjan ensimmäisessä mökissä asusteli "Kilon mummi"Ellen Sundholm miehensä Yrjö Sundholmin kanssa. Molemmat olivat aikoinaan Kilon kartanon palveluksessa.Olen siellä monet kerrat ollut kyläilemässä siis tuttu paikka. Mummoni oli siinä viimeinen asukas jonka jälkeen se on autioitunut. Onko tietoa tmän kievarin entisöinnistä ja pikku mökin tulevasta kohtalosta?