rakennettu kohde: Leppävaaran kartano

Albergan kartano jaettiin 1913 kahdeksi erilliseksi tilaksi, Albergaksi ja Leppävaaraksi. Edellisen maat palstoitettiin suurimmaksi osaksi, mutta Leppävaara säilyi pääasiallisesti maanviljelystilana. Kuitenkin myös sen maista oli 1930-luvun alkuun mennessä erotettu 95 tonttipalstaa, pääasiassa Harakan (Lintuvaaran) alueelta. Vielä 1700-luvun keskivaiheilla Leppävaaran kartanon alue oli asumatonta ja viljelemätöntä takamaata. Fonseenin kartassa vuodelta 1750 oli tilan pohjoispuolisten peltojen paikalla suuri Swartholmsrå -niminen suo, jota käyettiin myös niittynä ("mossa tjänlig till äng"). Myöhemmin ilmeisesti 1800-luvun keskivaiheilla, suon laidalle raivattiin ainakin yksi Albergan kartanolle kuulunut torppa. Tämän torpan tai ulkotilan rakennuksia on yhä säilynyt nykyisen talousrakennuksen alueella. Albergan jaon yhteydessä Leppävaaran tilan osti pankinjohtaja Lauri af Heurlin (1875-1958), jonka toimesta rakennettiin useimmat tilan nykyisistä rakennuksista. Nykyinen tiilinen kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1947. Sen lähellä on aikaisempi, 1913 rakennettu puinen päärakennus. Kartanoalueen etelälaidalla on rivissä kolme pienehköä hirsistä työväenasuntoa. Suuren tiilinavetan harjalla on tuuliviiri, jossa on vuosiluku 1926. Nuoruudestaan huolimatta Leppävaaran kartanon rakennusryhmä ja sitä ympäröivä vijelysmaisema muodostaa avaran maisemakokonaisuuden.