![]() |
rakennettu kohde: Lindholmin saha |
Kohdetiedot
Espoon aseman lähelle rakennettu Lindholms Såg Ab oli 1930-luvulla osakepääomaltaan Espoon suurimpia yrityksiä. Sen perustaja Elis Lindholm syntyi 1890-luvulla Bembölen alamyllyn myllärin poikana. Vuonna 1915 veljekset Lindholm perustivat sekatavarakaupan Korsbackaan ja 1919 aloitti toimintansa uudenaikainen mylly ja kuivaamo. Ensimmäinen saha aseman lähelle rakennettiin 1926-28. Pääoman kerrotaan saadun lähinnä onnistuneista metsäkaupoista. Sahan käyttövoimana oli aluksi lokomotiivi, myöhemmin imukaasumoottori. Tavallisesti saha oli toiminnassa päivisin, mylly öisin. Koska kannattavuus ja menekki oli hyvä, toimintaa laajennettiin 1928 (tai 1930) höyläämöllä. Noin 60 metriä pitkä höyläämörakennus tehtiin 150 metriä itään sahasta ja myllystä. Rautakauppaa ryhdyttiin harjoittamaan 1931 ja uusi hallintorakennus (kauppa, konttori, varastoja) valmistui 1937. Erityisesti 1930-luvun loppupuoli oli Lindholms Såg Ab:n kukoistuskautta. Uusia työpaikkoja tarjosi betonirenkaita ja kattotiiliä valmistava sementtivalimo (perustamisvuodeksi mainitaan eri lähteissä 1936, 1939 ja 1941). Saha ja mylly paloivat 1957. Myllyä ei enää rakennettu. Uudelleen rakennettu saha työllisti vain puolet entisistä työntekijöistä. Yritystoiminta alueella on parin viime vuosikymmenen aikana jatkuvasti supistunut ja sahan vanha rakennuskanta on väistymässä Espoon laajenevan keskustan tieltä. Lindholmin saha-alueen nykyiseen rakennuskantaan on vuodesta 1949 kuulunut entinen suojeluskuntatalo. Samalla paikalla sijaitsi aikaisemmin viinapulloja, maitopulloja ja ikkunalasia valmistanut, 1912 perustettu pienehkö lasitehdas (Esbo Glasbruks Ab, myöhemmin Suomen Lasitehdas Oy). Kun lasitehtaan 50 metriä pitkä ja 30 metriä leveä lautarakenteinen tehdasrakennus marraskuussa 1922 paloi, ostivat Espoon lotat tontin pitäjän suojeluskuntatoiminnan keskukseksi. Ennen varsinaisen suojeluskuntatalon valmistumista tilaisuuksia järjestettiin samalla tontilla olleessa ladossa, josta käytettiin nimitystä "Lottornas Lada". Suojeluskuntatalon piirsi ja sen rakennustöitä johti suojeluskunnan paikallisjohtaja rakennusmestari Bernhard Olin. Muodollisesti lottien omistuksessa ollut talo vihittiin käyttöön toukokuussa 1930. Sitä käytettiin mm. tanssi- ja näytelmätilaisuuksien järjestämiseen. Toisen maailmansodan jälkeen talo oli neljä vuotta marttatalona ("Marthagården") kunnes saha osti rakennuksen.Rakennukset on purettu Espoon keskuksen laajennuksen tieltä.
tyyppi | rakennettu kohde |
valmistusaika | 1926-28, vuonna 1937 |
asiasana | lotat, sahat, sahatavara, lasiteollisuus, martat, huvitilaisuudet |
tietolähde | Espoon rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman kokoelma |
Kulttuurisampo suosittelee kohteita samasta aihepiiristä.
![]() Haurasta lasia lasiteollisuus |
![]() Kauklahden lasi... lasiteollisuus |
![]() Lahdenpohjan (k... sahatavara |
![]() Landskap med mo... sahat |
![]() Lasiaurinko lasiteollisuus |
![]() Lottien toimint... lotat |
![]() Luukkonen Fanni... lotat |
![]() Merkki:rintamer... lotat |
![]() Merkki:rintamer... lotat |
![]() Merkki:rintaneu... lotat |
![]() Myllykylän tehd... sahat |
![]() Nurmisaaren (al... sahat |
![]() Pälkjärven mart... martat |
![]() Saha sahat |
Kulttuurisampo suosittelee kohteeseen liittyviä tulevia tapahtumia ja näyttelyitä.
![]() Kalevala lotat |
![]() Wendelin Galler... martat |
Wendelin Galler... martat |