Marjatan poika on Kalevalan viimeisen runon keskushenkilö. Marjatan poika on kansanomaisen messiaadin Jeesus-lapsi, jonka Marjatta, hänen äitinsä, synnyttää metsässä ja kuten Jeesus-lapsi myös Marjatan poika uhataan tappaa. Kun Väinämöinen kehottaa surmaamaan tämän isättömän pojan, niin poika puhkeaa puolustamaan itseään ja muistuttaa Väinämöistä tämän omista rikkomuksista. Kalevalan lopuksi Marjatan poika kastetaan Pohjolan kuninkaaksi. Runo Marjatasta ja Marjatan pojasta kertoo kristinuskon saapumisesta maahan ja pakanuuden ajan väistymisestä.