suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

museoesine: Sirppi



Kohdetiedot

Sorvattu, puinen kahva, johon puolikaaren muotoinen terä on upotettu. Terän kärki on vääntynyt (tai väännetty työturvallisuuden vuoksi T.I.). Terässä, lähellä kahvaa, teksti: FAVORIT 1 1/2

vaihtoehtoinen nimike Itäsuomalainen sirppi
tyyppi museoesine
käyttötapa Viljan korjuu leikkaamalla.
käyttöpaikka Paimio, Kiusala
valmistustapa tehdasvalmisteinen
materiaali materiaali metalli, puu
mitat Terän aukeama=n.29,5cm kahvan k=12cm
huomiot Viiteet ja lähteet: Lahjakirja nro. 32. Muistio lahjoituksesta. Vuorela Toivo (toim.) Suomen kansankulttuurin kartasto, Porvoo: Wsoy 1976. Kolehmainen Alfred: Puusta tehdyt, Helsinki:RAK 1999.; Merkit: FAVORIT 1 1/2; Vauriot: Terän kärki vääntynyt, ruostetta.; Lahjoittaja: Paimion kaupunki; Valmistus: Todennäköisesti tehdasvalmisteinen.; Lisatiedot: Sirppi on viljan katkaisemiseen käytetty teräkalu, jolla työskennellään yhdellä kädellä työn tuloksen kerääntyessä toisen käden varaan. Vielä 1900-luvun alussa sirpit olivat yleisesti käytössä. Sirppejä on ollut Suomessa kaksi päätyyppiä. Ne eroavat selvästi toisistaan terän ja kädensijan perusteella. Laaja-alaisin on Itä-Suomalainen sirppi. Kooltaan se on pieni. Toinen tyyppi on Lounais-Suomalainen, terä on kuitenkin leveämpi ja kädensija pidempi. Sirppi sana on lainautunut muinaisvenäjästä Suomeen. (Vuorela 1976, 42). Sirppiä on voitu käyttää myös, kun heinää on korjattu pientareitten varrelta tai heinä on lyhyttä, mutta päätyökaluna sirppi oli kuitenkin kauran leikkauksessa. (Kolehmainen 1999, 11.)
ID 569
asiasana viljankorjuu
tietolähde Suomen maatalousmuseo Saran kokoelma

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?