museoesine: liitupiippu, piippu

Ehjä liitupiippu, jonka varsi osin tummunut merenpohjassa. Kuuluu Vrouw Marian lastiin, löydetty ruuman yläosasta hajonneesta liitupiippunipusta. Liitupiippu on käyttämätön, leimat osin joko heikosti leimattuja tai veden kuluttamia. Samoin kuin piipuissa SMM1599:3-4 varressa on valinsauma näkyvissä, varsi hieman litistynyt. Pesämalli kehittynyt vähitellen 1700-luvun alkupuoliskolla (1710-1730) ja alkanut vakiintua v. 1740 jälkeen. malli edustaa tavallaan hollantilaisen savipiipun muodon kehityksen "huippua" ja oli käytössä pitkään vuosien 1740-1840 välillä (D. Duco 1987). Sijoittuu pesämallien g ja h tienoille. D. Ducon typologiassa (1982) ajoitus 1750-1815). Vrt. myös piippu SMM1599:4. Piipun ajoitus kannassa olevan kaupunginvaakunan mukaan vuoden 1739 jälkeinen aika, pesän koon ja muodon perusteella 1700-luvun jälkimmäinen puolisko, varressa olevan tekijan nimen mukaan 1750-60 -luvut (tai hieman sen jälkeen? työkalujen käyttöikä?) Todennäköisimmin Gouda-piippujen imitaatioita (Alphen an der Rijn), kakkosvaihtoehtona Bastiaan Overwesel, Gouda. Piiput määrittänyt Jaana Mellanen, Helsingin kaupunginmuseo.