suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

museoesine: Tiinu



Kohdetiedot

Maalaamaton kannellinen kimpiastia, jossa kaksi puista vannetta. Seisoo kolmella jalalla. Kansi tehty laudoista. Keskellä kantta on muihin lautoiin nähden poikittain oleva lauta, johon kansilaudat on kiinnitetty puutapein. Kaksi umpinaista korvaa. Sisäpuolella astian laidoilla on taikinaa. Pohjassa vuosiluku 1889.

vaihtoehtoinen nimike Taikinatiinu
tyyppi museoesine
käyttötapa Taikina-astia.
käyttöpaikka Paimio, Kiusala
valmistustapa käsityö
materiaali puu
mitat k=61,5cm h=63cm
huomiot Valmistusaika: 1889; Lahjoittaja: Paimion kaupunki; Käyttöaika: 1889 alkaen, 1900-luvun puolelle; Viiteet ja lähteet: Lahjakirja nro. 32. Kautovaara, Pekka: Kättentöitä, Keuruu; Otava 2002. Rokka Pekka, Järnfors Leena, Nieminen Matti: Perinne kirja, Muurikkala: Visionääri Oy 1998.; Merkit: 1889; Vauriot: Ylimmät vanteet liukuneet alaspäin.; Lisatiedot: Erillisistä laudoista eli kimmistä kootut puuastiat olivat ennen yleisiä. Kimpiastioiden tuli olla vesitiiviitä. Kimpilaudat tuli muistaa halkoa puun sydämeen päin tai astia aikaa myöten halkeilee. Tehdessä astian sisäpuolelle laitetaan tukki, joka pitää laudat pystyssä kiinnityksen ajan. (Kautovaara 2002, 115-117.) Perinteisesti Suomi jakautui kahteen alueeseen leivän suhteen. Länsi-Suomessa syötiin kovaa ruisleipää, jota leivottiin vain 1-2 kertaa vuodessa, jolloin taikinatiinussa tehtiin leivän juuri. Itä-Suomessa leivottiin piirakoita ja viikoittain pehmeää leipää. (Rokka, Järnfors, Nieminen 1998, 47.)
ID 594
asiasana leipominen
tietolähde Suomen maatalousmuseo Saran kokoelma

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?