suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

museoesine: Tuokkonen



Kohdetiedot

Levytuohesta taiteltu matalareunainen astia. Päissä on taittelun pitiminä vuollut tikut (säylät). Pitkät reunat ovat laskeutuneet, joten tuokkonen on menettänyt hieman muotoaan ja tuohi on rispaantunut reunoista. Käytetyssä tuohessa on kasvanut sieni ja se on edelleen nähtävissä tuokkosen pohjassa. Tuohi on helkeillut erityisesti pohjasta.

vaihtoehtoinen nimike rove ropponen tuohirove
tyyppi museoesine
käyttötapa Ropponen on valmistettu taittelemalla yhdestä tuohilevystä ja kiinnetetty muotoonsa päissä olevilla tikuilla.
käyttöpaikka Loimaan kunta
valmistustapa kotitekoinen
materiaali materiaali tuohi, puu
mitat l=23,3cm s=19,5cm k=7,5cm
huomiot Viiteet ja lähteet: Muistio lahjoituksesta 2001 Kautovaara, Pekka: Kättentöitä; Keuruu: Otava, 2002. Lahjakirja nro 69. Kohdeinventointilomake v. 1997; Vauriot: halkeamia; Lahjoittaja: perikunta Mäkitalo; Lisatiedot: Tuohi on ollut omavaraistaloutemme monipuolinen tarveaine. Tuohi säilyi ja säilytti muotonsa. Sitä oli helppo käsitellä, se oli halpaa kevyttä ja kestävää. Tuohityön ammattilaisia ei synytynyt, kukin teki omat käyttöesineensä. Tuohi korvasi aikanaan monia nykyajan aineita. Tuohta voi kiskoa ympäri vuoden, mutta helponta se on ns. tuohenlähdön aikaan juhannuksen molemmin puolin. Tuohi irroitettiin levyinä tai nauhoina. Tuohta voitiin varastoida vuosiksi. Kasvupaikka ratkaisi tuohen laadun. Tuohinen, tuokkonen, rove on ollut monikäyttöinen ja sen koko on ratkaissut käyttötarkoituksen. Siinä on esim. voitu paistaa maitorieskaa, marjametsässä saada siihen marjat. (Kautovaara 2002, 91-91, 98.)
ID 508
asiasana tuohityöt
tietolähde Suomen maatalousmuseo Saran kokoelma

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?