paikka, rakennettu kohde: Myllykylä

Kvarnbyn suppea, yhtenäinen maisemakokonaisuus rajoittuu pääosin Kuninkaantie ja Glimsinjoen väliin, osittain se jatkuu myös joen eteläpuolelle. Tavallisesta espoolaisesta kylätyypistä poiketen Kvarnbyssä ei ole selvää viljelysten yläpuolelle kohoavaa kylämäkeä, vaan asutuksen keskipisteenä on ollut vanha myllykoski. Kylän historia tunnetaan 1500-luvun alusta alkaen. Kvarnbyssä oli 1540 neljä taloa, joihin kylässä aikaisemmin ollut viides talo juuri oli yhdistetty. Ennen vuotta 1600 vielä yksi taloista hävisi. Jäljelle jääneet Ingas, Petas ja Pellas elävät tiloina yhä edelleen. Ingaksen ensimmäinen tunnettu omistaja oli Per Persson. Vuosisadan lopulla tila oli huomattavasti keskimääräistä espoolaista tilaa vauraampi. talo joutui verorästien vuoksi 1685 Espoonkartanon haltuun ja siitä tuli rälssilampuotitila. Jo kaksi vuotta myöhemmin se merkittiin kruununtilaksi ja 1691 se lahjoitettiin seurakunnalle kappalaisen virkataloksi. Ensimmäinen Ingaksessa asunut Espoon kappalainen oli Abraham Collin, josta 1721 tuli pitäjän kirkkoherra. Pellas mainitaan tilan nimenä 1600-luvun alussa. Tällöin isäntänä oli lautamies ja laivanomistaja Per Larsson. Myös hänen poikansa Erik Persson oli merkkihenkilö silloisessa Espoossa. Hän oli isänsä tavoin lautamies, mutta myöhemmin myös Espoon nimismies. Vuoden 1644 valtiopäivillä Tulholmassa hän oli talonpoikaissäädyn edustajana. Hänet valittiin myös kestikievarinpitäjäksi ja Espoon vanhin kievari toimikin Pellaksessa 1600-luvun loppuun saakka (siirtyi sitten Bemböleen). Nimismiestalona Pellas oli vielä 1600-luvun lopulla. Samoihin aikoihin tila määrättiin Vihdin Ollilan ratsutilan augmentiksi. Myös kylän kolmannen talon, Petaksen, omistajat toimivat usein lautamiehinä. 1600-luvun lopulla Petaksesta tuli kruununtila ja se määrättiin. Rödskogin Nybyn ratsutilan augmentiksi. Viimeistään 1800-luvun alussa Petas siirtyi nykyiselle paikalleen Lippajärven rannalle (nykyisin Kauniaisten kaupunkia). Petaksen talo oli ennen siirtoa Pellaksen vieressä (ison vaahteran paikalla). Siitä oli vielä muutama vuosikymmen sitten näkyvissä kivijalka. Kartoissa 1747 ja 1750 Kuninkaantien ja Kvarnbyn kylätien risteyksen pohjoispuolella oli sotilastorppa. Samalla paikalla on yhä vielä pieni, rungoltaan ilmeisen vanha torpparakennus. Kuninkaantien ja Vanhan Turuntien välinen kylän läpi kulkeva tie on poikkeuksellisen hyvin säilyttänyt alkuperäisen luonteensa ja linjauksensa.