video, artikkelit: Yrjö Kallisen varhaiset vuosikymmenet

Yrjö Kallisen (1886 - 1976) koti oli oululainen työläiskoti, jossa olivat kunniassa raittiusaate ja kirjallisuuden harrastus. Romaanien lukeminen kehittyi kaveripiirissä suorastaan kilpailuksi asti. Rautateille töihin päässyt nuori mies liittyi työväenliikkeeseen jo varhain. Koskaan hän ei kuitenkaan ollut varsinainen poliitikko, vaan oli mukana lähinnä solidaarisuudesta. Romanttinen kirjallisuus sävytti silloisen työväenliikkeen ajattelutapaa. Uskottiin idealistisesti, että sosialistinen päämäärä olisi taivaanrannan takana, kunhan vain työväki saadaan hereille ja lippujen alle. Kansalaissodan historia juontuu Kallisen mukaan kaukaa. Maata oli hallittu pitkään vierain mielin ja kielin, vallitsi yleiskansallinen viha herroja kohtaan. Oulussa ei kansalaissodan alkaessa tilanteen kehityksestä paljoakaan tiedetty. Kuultiin lähinnä huhuja vallankumoushallituksen perustamisesta ja Etelä-Pohjanmaan "körttikaartista". Oulussa ilmapiiri oli rauhallinen, joskin jännittynyt. Koko Suomihan teki "vallankumousta" irtautuessaan Venäjästä. Poliisi oli menettänyt arvovaltansa, ja kuvernöörin toivomuksesta työväki valitsi poliisitarkastajan kansalaisten mielialoja rauhoittamaan. Toimen sai Kallinen. Tammikuun alussa Oulua lähestyi valkoisten sotilasjuna ajamaan "bolshevikkeja" matkoihinsa. Kallinen sai hyökkääjät pysähtymään vakuuttamalla, että Oulun punakaarti luopuu aseistaan ja ettei seudun venäläinen sotaväki muuta toivo kuin kotiutusta Venäjälle. Sopimuksesta huolimatta valkoiset aloittivat taistelut. Kallinen oli vastustanut työväen järjestyskaartin aseistautumista, mutta joutui syytetyksi maanpetturuudesta. Hän sai kuolemantuomion, koska "ei ollut estänyt kapinan puhkeamista." Tuomiota ei pantu täytäntöön, mutta rauhanmies joutui vankileireille ja tuomittiin menettämään kansalaisluottamuksensa. Kansalaissota opetti Kallisen tottelemaan vain omatuntonsa ääntä. "Muuten en lähde mukaan enkä tottele ketään." Teksti: Jukka Lindfors