suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

video, artikkelit: Viileä Risto Ryti joutui sijaiskärsijäksi

Ulkoinen sivu

Kohdetiedot

Älykäs Ryti oli jo nuorella iällä tehnyt näyttävän uran. Eduskuntaan lakimieskoulutuksen saanut Ryti valittiin 30-vuotiaana edistyspuolueen riveistä. Rivikansanedustajana Ryti ehti olla vain pari vuotta. Ståhlbergin presidenttikaudella Ryti toimi kahteen otteeseen valtiovarainministerinä. Suomen Pankin pääjohtajaksi Ryti valittiin vain 33-vuotiaana. Pääjohtajakaudellaan, johon osui myös vuosien 1929-32 talouslama, Ryti ajoi tiukkaa talouspolitiikkaa. Vauraitakin taloja joutui pulan kourissa vasaran alle. Presidenttiehdokkaana Ryti oli jo vuoden 1925 vaaleissa. Kolmannessa äänestyksessä hän kuitenkin yllättäen hävisi Lauri Kristian Relanderille. Tämän jälkeen Ryti keskittyi arvostettuna talousmiehenä hoitamaan Suomen Pankin pääjohtajuutta. Politiikkaan hän ei enää aikonut palata. Talvisodan alettua maahan tarvittiin pääministeri, joka kykeni viileään harkintaan ja yhteistyöhön kaikkien poliittisten suuntausten kanssa. Kun presidentti Kyösti Kallion terveys alkoi horjua, myös ulkopolitiikan johto siirtyi käytännössä pääministerin hoitoon. Ja kun Kallio joutui sairautensa vuoksi eroamaan, Ryti taivuteltiin presidenttiehdokkaaksi. Jatkosodan loppuvaiheessa presidentti joutui henkilökohtaisesti ottamaan vastuun maan kohtalosta. Saksan viljatoimitusten ja aseavun ehtona oli, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Tukalassa tilanteessa ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksen käynnistyessä Ryti lähetti Hitlerille henkilökohtaisen kirjeen, jossa hän lupasi, että hän tai hänen johtamansa hallitus ei tee erillisrauhaa ilman Saksan suostumusta. Rytille tämä sopimus merkitsi kymmenen vuoden kuritushuonetuomiota sodan jälkeisessä poliittisessa tilanteessa. Vuonna 1949 Paasikivi armahti hänet terveydellisten syiden perusteella. Sairauden murtama Ryti vietti vankilavuosiensa jälkeen hiljaiseloa. Ryti kuoli 25.10.1956. Nykyisen käsityksen mukaan Rytin henkilökohtaisilla uhrauksilla oli ratkaiseva merkitys sodan loppuvaiheessa; Suomi säilyi itsenäisenä. Teksti: Reijo Perälä

tyyppi artikkelit, video
lyhyt kuvaus Ryti oli jo ehtinyt vetäytyä politiikasta, kun hänet talvisodan alussa ensin taivuteltiin pääministeriksi ja Kallion sairastuttua presidentiksi.
asiasana vuonna 1941, toimintaan liittyvä rooli, presidentit, vuonna 1956
tietolähde Elävä arkisto (YLE)

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?

Kulttuurisampo suosittelee kohteita samasta aihepiiristä.


"Reissu-Lassest...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Ahtisaari ja va...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Etälukio: histo...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Etälukio: histo...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Etälukio: histo...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Helvi Hämäläine...
toimintaan liittyvä rooli, vuonna 1941

K.J. Ståhlberg ...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Kokenut J. K. P...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Oiva Paloheimo ...
toimintaan liittyvä rooli, vuonna 1956

Opiskelijatempa...
toimintaan liittyvä rooli, vuonna 1956

Paasikivi ja Mo...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Papit ja politi...
toimintaan liittyvä rooli, vuonna 1956

Presidentin kys...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Sovitteleva Kyö...
toimintaan liittyvä rooli, presidentit

Kulttuurisampo suosittelee kohteeseen liittyviä tulevia tapahtumia ja näyttelyitä.