Mäkkylän entinen virkatalo sijaitsee mäellä aivan Turuntien tuntumassa. Sitä ympäröivä puisto vanhoine puineen on hoitamaton. Nykyinen 1840-luvulla rakennettu päärakennus on talonpoikaistyylinen ja pitkänomainen. Siinä on rustikoidut pilasterit päädyissä ja hammastetut kattolistat. Vanhan, pohjoispuolella sijaitsevan pääsisäänkäynnin satulakatto on neljän puupilarin kannattama. Viereinen umpinainen sisäänkäynti on lisätty myöhemmin, samoin eteläpuolen lasivilpola. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Edellinen, 1808-09 rakennettu päärakennus sijaitsi puron länsipuolella. Tämä hyvin pitkä ja matala komendanttipuustelli oli vielä 1920-luvulla osittain pystyssä. Helsingin pormestari Hans Olofsson oli vuoteen 1608 mennessä saanut sekä läänityksinä että ostamalla omistukseensa koko Mäkkylän kylän (kuusi taloa). Hän perusti sinne 1611 asuinkartanon ja ratsupalvelusta suorittamalla tila nautti verovapautta. Mäkkylän perinyt Anna Reiher avuoitui 1620 Isak Gislessonin kanssa, joka sai tilan haltuunsa rälssiehdoin 1624. Jäätyään leskeksi Anna Reiher avioitui Kvisbackan isännän Henrik Joenssonin, aateloituna Silfersvanin kanssa. Tilasta tuli perinnöllinen rälssitila 1648. Mäkkylä peruutettiin kruunulle 1683, mutta peruutus toteutettiin vasta Isak Isaksson Svanfeltin lesken Margareta Hästeskon kuoleman jälkeen 1711. Tällöin Mäkkylästä tuli kruununpuustelli, ja vähän myöhemmin 1772, Viaporin komendantin virkatalo. Pitkään, aina vuoteen 1813, Mäkkylässä asui amiraali C.O. Cronstedt, joka oli luovuttanut Suomenlinnan venäläisille 1808. Hänen jälkeensä Mäkkylä siirtyi vuokraajalle. Nykyisen päärakennuksen on ilmeisesti rakennuttanut kauppias Kavaleff. Fonseenin kartassa 1750 nykyisen talonmäen länsipuolella kulkevan puron varrelle on merkitty puromylly. Mäellä oli myös sepän tupa (smedjestuga) ja mäen juurella krouvi (krog). Sekä vanhemmat talousrakennukset mäeltä että Turuntien eteläpuolelle 1937 rakennetut uudet talousrakennukset on purettu. Päärakennuksen lähellä on venäläisten ensimmäisten maailmansodan aikaisten kasarmien ja ampumahautojen raunioita. Sotilasvirkatalo paloi 2000-luvun alussa.
Mäkkylän entinen virkatalo sijaitsee mäellä aivan Turuntien tuntumassa. Sitä ympäröivä puisto vanhoine puineen on hoitamaton. Nykyinen 1840-luvulla rakennettu päärakennus on talonpoikaistyylinen ja pitkänomainen. Siinä on rustikoidut pilasterit päädyissä ja hammastetut kattolistat. Vanhan, pohjoispuolella sijaitsevan pääsisäänkäynnin satulakatto on neljän puupilarin kannattama. Viereinen umpinainen sisäänkäynti on lisätty myöhemmin, samoin eteläpuolen lasivilpola. Ikkunat ovat kuusiruutuiset. Edellinen, 1808-09 rakennettu päärakennus sijaitsi puron länsipuolella. Tämä hyvin pitkä ja matala komendanttipuustelli oli vielä 1920-luvulla osittain pystyssä. Helsingin pormestari Hans Olofsson oli vuoteen 1608 mennessä saanut sekä läänityksinä että ostamalla omistukseensa koko Mäkkylän kylän (kuusi taloa). Hän perusti sinne 1611 asuinkartanon ja ratsupalvelusta suorittamalla tila nautti verovapautta. Mäkkylän perinyt Anna Reiher avuoitui 1620 Isak Gislessonin kanssa, joka sai tilan haltuunsa rälssiehdoin 1624. Jäätyään leskeksi Anna Reiher avioitui Kvisbackan isännän Henrik Joenssonin, aateloituna Silfersvanin kanssa. Tilasta tuli perinnöllinen rälssitila 1648. Mäkkylä peruutettiin kruunulle 1683, mutta peruutus toteutettiin vasta Isak Isaksson Svanfeltin lesken Margareta Hästeskon kuoleman jälkeen 1711. Tällöin Mäkkylästä tuli kruununpuustelli, ja vähän myöhemmin 1772, Viaporin komendantin virkatalo. Pitkään, aina vuoteen 1813, Mäkkylässä asui amiraali C.O. Cronstedt, joka oli luovuttanut Suomenlinnan venäläisille 1808. Hänen jälkeensä Mäkkylä siirtyi vuokraajalle. Nykyisen päärakennuksen on ilmeisesti rakennuttanut kauppias Kavaleff. Fonseenin kartassa 1750 nykyisen talonmäen länsipuolella kulkevan puron varrelle on merkitty puromylly. Mäellä oli myös sepän tupa (smedjestuga) ja mäen juurella krouvi (krog). Sekä vanhemmat talousrakennukset mäeltä että Turuntien eteläpuolelle 1937 rakennetut uudet talousrakennukset on purettu. Päärakennuksen lähellä on venäläisten ensimmäisten maailmansodan aikaisten kasarmien ja ampumahautojen raunioita. Sotilasvirkatalo paloi 2000-luvun alussa.
