rakennettu kohde: Vasikkasaari

Iso Vasikkasaari on Espoon saariston vanhimpia ja kauneimpia huvilasaaria. Kallioisen saaristoluonnon lisäksi Vasikkasaarella on mielenkiintoinen kulttuurihistoriallinen perinne mm. kreikkalaisvaikutteisen nimistönsä vuoksi. Jo ennen "huvilakautta" Gräsan kartanoon kuuluvalla saarella oli kalastaja-asutusta. Rannikkokarttaan 1872 on merkitty yksi asuinrakennus saaren keskivaiheilla olevan niityn tuntumaan. Tämä kalastaja-asunto on edelleenkin säilynyt, joskin sitä on muutettu ja laajennettu myöhemmin (1934). Kalastajamökin kohdalla rannalla on vanha kaunis ranta-aitta ja niityn laidassa talousrakennuksia sekä niiden pohjia. Saaren ensimmäinen huvila-asukas oli kunnallisneuvos, pankinjohtaja Abel Lande (s. 1833). Hän oli erikoisesti tunnettu ruotsinkielisen kulttuurin ja kirjallisuuden tutkijana. Todennäköisesti 1870-luvun lopulla tai 1880-luvun alussa hän rakensi Vasikkasaaren kalastajamökin lähelle pienen vaatimattoman huvilan, joka yhä on jäljellä. Myöhemmin Landen erotti lapsilleen saaresta omat huvilapalstat. Yksi hänen tyttäristään oli naimisissa professori Ivar A. Heikelin kanssa ja pariskunta rakensi itselleen 1890-luvun alussa saaren komeimman huvilan. Myös saaren länsisivulla oleva, alunperin Landenin pojan rakentama huvila on rungoltaan vanha, mutta uusittu myöhemmin. Viime vuosisadan lopulla saaresta laadittiin humoristinen matkaopas (Familjeturistens Handbok n:o 1. Kalfholmen. Helsingfors 1896), joka antaa poikkeuksellisen hyvän kuvan senaikaisesta huvilaelämästä. Oppaassa kuvataan ja ylistetään saaren luonnon lisäksi huvilanomistajien aikaansaannoksia. Varsinaisten huvilarakennusten lisäksi kuvataan mm. komeaa höyrylaivalaituria "kristallipalatsia" muistuttavine paviljonkeineen (yhä säilynyt) sekä Ison ja Pienen Vasikkasaaren yhdistävää siltaa. Edelleen mainitaan doorilaistyylinen temppeli Poseidonin kuvineen, jonka luona merenkulkijat käyvät lahjoineen.