luontokohde: Korppolaismäki

Korppolaismäki on ollut Aurajoen suualueen puolustuksessa merkittävä alue useiden vuosisatojen ajan. Yhdessä Turun linnan kanssa Korppolaismäelle sijoitetut tykit ovat muodostaneet sulun joen yläjuoksuun nähden. Kirjallisia dokumentteja alueen puolustusvarustuksista on vain vähän, mutta inventoinneissa on todettu, että mäen eri kukkuloilla on useita rakenteita, jotka sijaintinsa ja mittojensa puolesta sopivat linnoitushistoriallisiksi jäännöksiksi. Sotilaallisia varustuksia on mahdollisesti rakennettu ensimmäisen kerran jo 1500-luvun puolelssa välissä Juhana Herttuan aikana. Alueen sotilaallinen merkitys vahvistui 1500 luvun lopulla ruotsalaisten varustaessa mäkeä rakentamalla sinne kenttälinnoitteiksi laskettuja tykkiasemia. Krimin sodan laajennutta Itämeren piiriin keväällä 1854 venäläiset varustivat tykkiasemia Aurajoen molemmille rannoille. Tällöin Korppolaismäellä on ollut asemavalli, muttei vakinaisia tykkejä. Suurin osa varhaisemmista rakennelmista on tuhottu tehtäessä uusia 1 maailmansodan aikana, jolloin venäläiset sotajoukot linnoittivat jalkaväen asemia alueelle. Nykyisin näkyviin puolustusrakennelmiin kuuluvat mäen harjaa kiertävä maasta tehty vallitus, ampumahauta ja kaksi pyöreähköä avointa tykkipatteria. Myös toisen maailmansodan aikana Korppolaismäessä on ollut ilmatorjuntayksiköitä, joita tehtäessä on vahingoitettu vanhoja linnoitteita. Ihmistoiminnan vanhimmat merkit luitenkin liittyvät Korppolaismäessä jo esihistorialliselle ajalle. Mäeltä on löytynyt n. 500- luvun paikkeille ajoitettu hopeinen rengaskoristeinen kaarisolki sekä rautakauden alkupuolelle ajoittuva pronssinen rannerengas. Lisäksi historiallisella ajalla aluetta on käytetty hautausmaana: suoperäiseltä alueelta linnoituslaitteiden itäpuolelta on löydetty ihmisten luurankoja ja pääkalloja. On ajateltu, että kyseessä saattaisi olla vuoden 1703 ruttoepidemian aikana käytetty kalmisto.