luontokohde: Saaren kartano

Saaren kartano kuuluu Mynämäenlahden kulttuurimaisema-alueeseen, jota leimaa lahden pohjukassa levittäytyvät savitasangot. Saaren kartano on 1500-luvulla muodostettu Säteri, joka määrättiin 1680-luvulla everstin virkataloksi. Saari oli 1700-luvulla August Ehrensvärdin virkatalona. Nykyisin paikalla on Lounais-Suomen koeasema. Nykyinen Schröderin suunnittelema kustavilainen päärakennus on vuodelta 1779. Päärakennuksen alla on varhaisempia kellarirakenteita. Molemmat piharakennukset ovat päärakennuksen ikäisiä, myös kookas kivinavetta on peräisin 1700-luvun lopulta. Rakennuksen sisätiloja on useaan otteeseen uusittu. Tilan laajalla puistomaisella alueella sijaitsee runsaasti eri ikäistä rakennuskantaa, joka on säilyttänyt suhteellisen hyvin ulkoasunsa. Kartanon puisto on arvokas kokonaisuus ja alueella sijaitsee myös rauhoitettu tammimetsikkö. Kartanosta noin 350 m etelään sijaitsee suurikokoinen (70 x 15 m ) luode-kaakko suuntainen rakennuksen perusta. Rakennuksen luotespäässä on lounais-koillissuuntainen kivikellari, jonka suuaukko on noin 70cm. Kellarin sisätila on 3 x 4 m. Paikalta on löytynyt runsaasti tiilimurskaa. Paikan on inventoinut vuonna 1996 H. Brusila. Paikalla kävi 24.8.1998 tutkija Georg Haggrén, joka oli sitä mieltä, että raunion on todennäköisesti on nykyisen päärakennuksen edeltäjän perustus. Gabriel Nikander vuodelta 1926 julkaistussa Herrgårdar i Finland on esittänyt, että kyseessä olisi karjasuoja, mutta Haggrérin mukaan näin massiivisia perustuksia ei ole tehty kuin kivirakennukselle, ja ennen 1700-lukua kivirakennukset olivat poikkeuksetta asuinrakennuksia. Rakennuksen perusta on jo vuonna 1763 tehdyssä kartassa merkitty 'Muurimäenrinta fornlämning'- nimellä. Mikäli rakennus olisi tehty vasta 1700-luvulla olisi siitä täytynyt vielä 1763 olla selkeämpää tietoa.