suomalainen kulttuuri semanttisessa web 2.0:ssa
Ohje | Pääsivu | Tietoa portaalista | Lähetä palautetta 

Kieli: suomi | svenska | English 
 Pikahaku:
Karttahaku ja selailu Yhteyshaku Hae ja jäsennä Kokoelmat Suomen historia Taidot Elämäkerrat Kalevala Karjala

museoesine: Länget



Kohdetiedot

2 puista kaarta, jotka yhdistetty kaartuvista sakarapäistä päistä narulla ja nahkalenkillä yhteen. Molemmissa puoliskoissa on keskikohdassa moninkertaiset nahkalenkit. Avoimissa päissä on molemmissa puolipyöreä reikä.

tyyppi museoesine
käyttötapa Valjaissa kaksi hevosen lapoihin tukeutuvaa puukaarta.
käyttöpaikka Paimio, Kiusala
valmistustapa kotitekoinen
materiaali nahka, materiaali naru, puu
mitat p=71,5cm l=42,5cm k=7,2cm
huomiot Viiteet ja lähteet: Vuorela Toivo (toim.): Suomen kansankulttuurin kartasto. Porvoo: Wsoy 1976. Muistio lahjoituksesta. Lahjakirja nro 32. Jäntti Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo: Wsoy 2003.; Vauriot: Jumin syömiä, lahoa.; Lahjoittaja: Paimion kaupunki; Lisatiedot: Hevosvaljaiden peruselementti on länget. Ne on veistetty kahdesta luonnonväärästä koivusta hevosen kaulan ja olkapäiden mukaisesti. Vanhemmissa längissä yläpäät, jotka on sidottu harjustin-hihnalla pysyvästi yhteen, on muodostettu koristeellisesti ulospäin kaartuviksi sakaroiksi. Molemmissa puolikkaissa on lähellä keskikohtaa kaksi reikää, joihin on pysyvästi pujotettu luja vetorahje, joka yhdistää länget aisoihin. Längen sisäpinta on usein pehmustettu. Alapää on avoin. Valjastaessa puoliskot suljetaan rinnustin-hihnalla valjastuksen viimeisenä vaiheena. (Vuorela 1976, 142). Länget kuvastavat eri aikakausien tyyli- ja makusuuntia. Eläinten päät olivat jo varhain länkien yläsakaroiden leikkauskoristelun aiheena. Pinnan koristelussa myös geometriset kuviot ovat vanhoja, mutta maalata länkiä alettiin vasta 1700-luvulla. (Jäntti 2003, 139).
ID 1052
asiasana valjaat
tietolähde Suomen maatalousmuseo Saran kokoelma

Tiedätkö kohteesta lisää tai haluatko kommentoida?