video, artikkelit: Tsaari Nikolai II Helsingissä 1915

Virallinen ja viileä oli myös tsaarin vastaanotto. Suomi eli sortokausien ikeessä. Nikolai II:n vierailu vuonna 1915 ei herättänyt suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa kovinkaan lämpimiä tunteita. Sama Nikolai Aleksandrovits Romanov, joka Helsingissä nyt ensimmäisen ja ainoan kerran vieraili, oli antanut jo vuonna 1899 ns. Helmikuun manifestin, joka käynnisti ensimmäisen sortokauden. Manifestia vastaan oli kerätty yli puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittama vastalauseadressi. Adressia lähti viemään Pietariin 500 miehen Suuri lähetystö, mutta keisari ei ottanut sitä vastaan. Nyt Suomessa elettiin toista sortokautta. Keisarin vierailu olikin huonosti ajoitettu. Vuotta aikaisemmin Nikolai II oli vahvistanut suunnitelman Suomen venäläistämiseksi. Venäjä ja sen osana muodollisesti myös Suomi kävivät ensimmäistä maailmansotaa. Romanovien 300 vuotta jatkunut valtakausi oli murentumassa ja tsaarinvalta natisi liitoksissaan. Saman vuoden loppupuolella, kun Nikolai II Suomessa vieraili, menetti väkivaltaisesti henkensä Grigori Rasputin. Tämä karismaattinen munkki oli saanut Venäjän hovissa näkyvän vallan, koska hän pystyi hillitsemään tsaarin ainoan pojan, Aleksein, verenvuototautia. Rasputin viehätti myös eroottisella vetovoimallaan hovin ja sen lähipiirin naisia. Kohta oli myös tsaarin vuoro joutua vallankumouksen pyörteisiin. Bolsevikkien saatua vallan hänet karkotettiin Siperiaan. Heinäkuun 17. päivänä 1918 varhain aamulla teloituskomppania ampui tsaarin ja koko hänen viisihenkisen perheensä: suuriruhtinatar Anastasian, kruununperijä Aleksein ja tyttäret Marian, Tatjanan ja Olgan. Ruumiit heitettiin kaivoskuiluun. Tsaariperheen jäännökset löydettiin vuonna 1979. DNA-tutkimusten perusteella tunnistetut jäännökset haudattiin vuonna 1998 Pietari-Paavalin katedraaliin. Teksti: Reijo Perälä