 |
museoesine: Länget |
|
|
||||||
Kohdetiedot
2 toisitaan irti olevaa längen puoliskoa. Etupuolelta maalattu mustaksi, takaosa puunvärinen. Molemmissa sivuilla rautaiset lenkit. Längen osat ovat kaarevat, alapäästä ne kääntyvät vastakkaiseen suuntaan ja kapenevat. Toisessa ylhäällä neliömäinen osa, jossa reikä keskellä. Toisessa on ylhäällä lovi. Sivuihin on hakattu nauloja.
| tyyppi | museoesine |
| käyttötapa | Valjaissa kaksi hevosen lapoihin tukeutuvaa puukaarta. |
| käyttöpaikka | Koivukosken perhe, Lammi |
| valmistustapa | kotitekoinen |
| materiaali | rauta, puu |
| mitat | Toisen mitat: k=71,5cm p=18cm l=5,5cm Toisen mitat: k=64,5cm p=20cm l=4,5cm |
| käyttäjä | Koivukosken perhe |
| huomiot | Valmistusaika: 1900-luvun alku.; Viiteet ja lähteet: Lahjakirjan liitteet 21.4, 19.5 ja 27.5.2004 Lahjakirja 27.5.2004,nro 36. Leena Koivukoski, suullinen tieto 22.4. ja 19.5.2004 Vuorela, Toivo (toim.) Suomen kansankulttuurin kartasto: Porvoo; Wsoy 1976. Jäntti Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo: Wsoy 2003.; Vauriot: Toisesta längen puoliskosta on irronnut pala sekä ylä- että alaosasta. Längen puoliskot ovat täysin irti toisistaan. Ruostejälkiä nauloista.; Lahjoittaja: Leena Koivukoski; Lisatiedot: Länget ovat Ernesti Koivukosken kotoa Lammilta. (Leena Koivukoski 19.5.2004). Hevosvaljaiden peruselementti on länget. Ne on veistetty kahdesta luonnonväärästä koivusta hevosen kaulan ja olkapäiden mukaisesti. Vanhemmissa längissä yläpäät, jotka on sidottu harjustin-hihnalla pysyvästi yhteen, on muodostettu koristeellisesti ulospäin kaartuviksi sakaroiksi. Molemmissa puolikkaissa on lähellä keskikohtaa kaksi reikää, joihin on pysyvästi pujotettu luja vetorahje, joka yhdistää länget aisoihin. Längen sisäpinta on usein pehmustettu. Alapää on avoin. Valjastaessa puoliskot suljetaan rinnustin-hihnalla valjastuksen viimeisenä vaiheena. (Vuorela 1976, 142). Länget kuvastavat eri aikakausien tyyli- ja makusuuntia. Eläinten päät olivat jo varhain länkien yläsakaroiden leikkauskoristelun aiheena. Pinnan koristelussa myös geometriset kuviot ovat vanhoja, mutta maalata länkiä alettiin vasta 1700-luvulla. (Jäntti 2003, 139).; Käyttöaika: 1900-luvun alkupuoli. |
| ID | 476 |
| asiasana | valjaat |
| tietolähde | Suomen maatalousmuseo Saran kokoelma |
Kulttuurisampo suosittelee kohteita samasta aihepiiristä.
Ies valjaat |
Länget valjaat |
Setolkka valjaat |
ahkion vetohihn... valjaat |
auttoj, poron s... valjaat |
diehbebeaggi, l... valjaat |
dingabeaddi, po... valjaat |
diugariessam, p... valjaat |
hevonen tiiliku... valjaat |
hihna valjaat |
hihnakoukku , k... valjaat |
hihnanpolo, por... valjaat |
juhku, jukka, p... valjaat |
kesäte, kesätti... valjaat |
Kulttuurisampo suosittelee saman tietolähteen esineitä.
Kulttuurisampo suosittelee kohteeseen liittyviä tulevia tapahtumia ja näyttelyitä.
Tiina Laasonen ... rauta |